historia-bann

Vesangan historia

Historian pikakelaus

  • vesangan-historiaNoin 10 000 vuotta sitten jääkausi muokkasi maiseman.

  • 1507 Vesanka mainitaan ensimmäisen kerran.

  • Vuodesta 1559 Vesangassa on pysyvää asutusta (Soikkala 1559, Yrjölä 1560, Siekkilä 1564 ja Sipilä 1564). Alueen asukasluku oli 20-25 ihmistä.

  • 1640-luvulla Vesanka siirtyy Jämsän seurakunnasta Laukaan seurakuntaan.

  • 1800-luvulla valmistuu isojako. Sen myötä Vesankaan syntyy uusia tiloja. Asukasluku noin 250.

  • 1808-1809 Suomen sodassa Vesangassa on venäläisiä.

  • 1837 perustetaan Jyväskylän markkinakaupunki.

  • 1850-luvulla kylällä menee hyvin: tupiin rakennetaan savupiiput, Halilan ja Siekkilän uudet päärakennukset rakennetaan peräti empire-tyyliin. Asukasluku noin 450.

  • 1891 perustetaan Vesangan ensimmäinen koulu, joka alkuunsa toimii Kuohulla Lampsinmäen talossa. Oma koulurakennus Vesankaan valmistuu Vesankajärven rannalle 1893.

  • 1897 kylässä on rautatie ja rautatieasema, kyläkauppa ja posti. Asukasluku noin 1000.

  • 1918 sisällissota vaikuttaa myös Vesangassa. Sen muistoksi on Nyrölän tien risteyksessä teloitettujen muistomerkki.

  • 1919 perustetaan Vesangan työväenyhdistys. 1920 työväenyhdistys rakentaa työväentalo Rientolan.
  • 1925 kylä saa sähköt.

  • 1919-1926 rautatien oikaisu- ja tunnelityöt tuovat uutta väkeä Vesankaan. Samalla rakennetaan uusi rautatieasema.

  • 1946 perustetaan urheiluseura Vesangan Vesa.

  • 1950 ruotsalaisten lahjoittama terveyskeskus avaa ovensa.

  • 1940-50-luvut ovat rakentamisen aikaa. Junapysäkit Humalamäki, Möykynmäki ja Ruoke ovat kovassa käytössä.

  • 1960-luvulla rautatie hiipuu ja lopulta loppuu kylässä kokonaan.

  • 1968 valmistuu uusi tie.

  • 2009 Jyväskylän maalaiskunta ja kaupunki yhdistyvät ja Vesangasta tulee Jyväskylän "lähiö". 2009 rakennetaan Vesankatalo, jossa on päiväkoti, koulu ja kirjasto. Asukasluku noin 1300.

 

Vesangan synty

Lähde: Wesanka - Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. 471 sivua. Koonnut Vuokko Lintunen. Julkaisija Vesangan Kyläyhdistys 2003. Historiikkia on saatavana Vesangan kirjastosta.

1500-1600 

Vesangan alue kuului eräalueena Saarisoisten hallintopitäjän miehille nykyisestä Sääksmäestä ja Urjalasta. Paikannimistön perusteella alueella on sitä ennen asunut kiertävää väkeä. 1500-luvun puolivälissä Kustaa Vaasa päätti asuttaa sisä-Suomen. Vesangan seudulle tulivat ensimmäiset pysyvät asukkaat todennäköisesti 1550-luvulla. Ensimmäisiksi asukkaiksi maakirjaan on merkitty Antti Soikkanen, Lauri Pörsöinen, Antti Siekkinen ja Heikki Pietiläinen. Siekkisen talo oli Vähä-Vesangan, muiden Iso-Vesankajärven rannalla. Pörsönen saattoi olla hämäläinen, mutta muut olivat Savosta. Tilat nimettiin Soikkalaksi, Siekkiläksi, Yrjöläksi ja Sipiläksi. Hetkeä myöhemmin perustettiin vielä Ristola. 

Kuningas Erik XIV läänitti Vesangan alueen Klaus Kristerinpoika Hornille 1564. Lääninherra omisti maat ja tilat, joten asukkaat maksoivat siis veronsa Hornin suvulle. Omistajaksi vaihtuivat välillä balttilainen aatelinen Grulle ja kuninkaan neuvos Lars Fleming. Vähitellen tilat siirtyivät kruunulle, viimeiset 1706.

Vesanka oli syrjäinen, muttei eristyksissä. Vesi- ja jäätiet toimivat. Talvisin kulki Jyväskylästä Keuruulle ja Pohjanmaalle jonkinlainen ratsutie jo 1660-luvulla. Sitä pitkin päästiin Turkuun kauppamatkoille.

1700

1700-luvun lopulla rakennettiin vanhan ratsutien tilalle parempi tie. Samoihin aikoihin Vesankaan saatiin kestikievari, joten mikään peräkylä Vesanka ei ollut.

1700-luvun jälkipuoliskolla viidestä kantatilasta jakautui jonkin verran uusia tiloja. Mm. Halila, Peltola, Varsala, Orissilta ja Honkala ovat 1700-luvun lopun tiloja. Talojen lisäksi Vesangassa oli torppia, joista tuli tiloja myöhemmin.

Vesangan rajoista riideltiin pitkään. Lopulliset rajat määrättiin Isojaossa 1700-luvun lopulla. Samalla entiset yhteismaat saivat omistajat. Kylän vanhimmat uudistilat olivat syntyneet 1500-luvun puolivälissä. Seuraavat tilat syntyivät vasta 1800-luvun alussa kruunun uudistiloina: Kiikka (Levälahti), Kettula, Humalamäki ja Lampsinmäki. 

Vesangan hallinto

Vesangan alue oli koko 1600-luvun ja 1700-luvun alun ”epämääräistä”. Se kuului kirkollisesti aluksi Suur-Jämsään, sitten Laukaan seurakuntaan. Koska Laukaa oli erotettu Rautalammista, hallinnollisesti Vesanka kuului Rautalammin hallintopitäjään, tai sitten ei, sillä sen laskettiin kuuluvan myös Muuramen nimismies- ja käräjäpiiriin, ja verotusasioissa osin Jämsään vielä 1750-luvun lopussa.

Vesankalaisten tolkuttoman pitkä kirkkomatka Jämsään lyheni Laukaaseen ja 1670-luvulla Jyväskylään, jonne rakennettiin Laukaan alainen kappelikirkko. Se itsenäistyi 1868. Kun Jyväskylän kirkkoherrakunta jakautui kaupunki- ja maaseurakunnaksi ja kun samoihin aikoihin kirkon vastuulla ollut paikallishallinto siirrettiin maalliseksi, syntyi samalla Jyväskylän maalaiskunta, johon Vesankakin kuului. 

Vesangasta tuli Jyväskylän kaupungin vireä ”maaseutulähiö” 1.1.2009 tehdyssä kuntaliitoksessa.